Heippa!
Taas on tullut aika päättää ihana viikonloppu ja suunnata katse tulevaan viikkoon. Viikot kuluvat hurjaa vauhtia ja kirjoitukset senkun vaan lähenevät. Stressiä ei näy mailla halmeilla, oon onnellinen juuri tässä ja nyt. Mulla on ympärillä ihania ihmisiä ja positiivisia ajatuksia!
Perjantaina pääsin jo klo 11 koulusta, koska vimpalla tunnilla opettaja sanoi, että voin halutessani lähteä, kun oon kyseessä olevan leffan jo kerran aikaisemmin nähnyt, jee! Perjantaina iltapäivällä suuntasin nokkani vielä kerran kohti kesälukiota - kokeenpalautukseen. Koe olisi voinut mennä paremminkin, mutta oon tyytyväinen, koska sain yhden kurssin lisää, nyt mulla on kasassa jo 69,67 kurssia! ("lukiotietämättömille" tiedoksi, että minulla pitää olla toukokuun loppuun menessä kasassa 75 kurssia, jotta valmistun ylioppilaaksi kesällä 2015. Näin ollen multa puuttuu enää 5,33 kurssia, jee!) Perjantai-illalla menin vielä Eemelin luokse ♥
Launtaina olin Eemelin, Marin ja Jonin kanssa. Käytiin Arnoldsilla ja kierreltiin eri kaupoissa. Oli ihana nähdä ja toivottavasti nähdään nelistään taas pian! Oon tuntenu Marin jo ihan tarhasta asti eli joku 17-15 vuotta. Menin lauantai-illalla Eemelille yöksi ja katottiin pari leffaa. Toinen niistä leffoista oli K18 ja mua pelotti ihan sairaasti xD
Tänään eli sunnuntaina oli ihanaa herätä aamulla Eemelin vierestä ja Eemelin tekemä aamukahvi on ihan parasta, I love it! Tein Eemelin sängyllä alasti mun terveystiedon esseenkin valmiiksi. xD Iltapäivällä mentiin Eemelin kanssa Kamppailuareenan ja Jumppalan avoimien ovien-päivään, koska Eemeli harrastaa Kamppailuareenalla Ju-jutsua ja valmentaa pikkuisia. Jumppalassa mä oon harrastanut pienempänä cheerdancea. Kotiin lähdin viiden-puol kuuden maissa. Kotona tein vielä joitakin läksyjä, mutta mun on pakko sanoa, että rakastan tällaisia ihania sunnuntai-päiviä!
Yritän tässä samalla katsoa Big brotheria kännykästä, mutta se pätkii tosi paljon.. Meen tästä varmaan katsomaan tota ohjelmaa telkkarin ääreen, joten bye bye!
♥ lindusofiiia
sunnuntai 24. elokuuta 2014
keskiviikko 20. elokuuta 2014
Parisuhde
Heips!
Puhuttiin juuri tänään koulussa terveystiedon tunnilla parisuhteesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Myös uudessa Cosmopolitanissa oli artikkeli naisista, jotka eivät ole koskaan seurustelleet, joten ajattelin avata teille vähän ajatuksiani parisuhteesta ottaen joitakin asioita esille kyseeessä olevasta Cosmon artikkelista.
Olen itse ollut parisuhteessa alle kuukauden päästä 2,5 vuotta. Kyseinen aika tuntuu todella pitkältä ajalta, mutta se on oikeasti mennyt todella nopeasti. En voisi kuvitellakaan olevani parisuhteessa kenenkään muun kuin Eemelin kanssa ja Eemeli onkin kaikki se, jota minä tarvitsen.
Cosmossa oli artikkeli naisista, jotka eivät ole koskaan kunnolla rakastuneet, eivätkä seurustelleet. Naisista, jotka eivät koskaan ole sanoneet "minä rakastan sinua". Naisista, jotka eivät ole koskaan kokeneet seurustelua tärkeänä tai tarpeellisena. Naisista, jotka ovat saaneet paniikin omasta sinkkuudesta, kun ovat huomanneet kaikkien muiden ympärillä olevien ihmisten seurustelevan. Naisista, jotka odottavat sitä suurta tunnetta - nimittäin rakkautta. Naisista, jotka odottavat sitä tunnetta, kun ihastuu ja jalat lähtevät alta. Naisista, jotka aina välillä kaipaavat poikaystävää. Naisista, jotka haaveilevat rakkaudesta ensisilmäyksellä. Naisista, joiden mielestä olisi ihanaa katsella TV:tä vierekkäin oman kullan kanssa tavallisena tiistai-iltana. Naisista, jotka haaveilevat siitä, että vierellä olisi se joku merkityksellinen ihminen. Naisista, jotka haaveilevat poikaystävästä, jolle voisi kertoa sekä ilot että surut. Naisista, jotka toivovat rakkauden osuvan pian heihinkin. Naisista, jotka haluaisivat löytää Sen Oikean.
Artikkelia lukiessani voin sanoa olevani onnellinen - ja iso syy onnellisuuteeni on parisuhde. Artikkelin naiset olivat 30-vuotiaita ja minä olen vasta 18-vuotias. Olen kokenut oikeastaan kaikki nuo asiat, joista artikkelin naiset osaavat vain unelmoida. Lähipiirini koostuu sekä seurustelevista että sinkuista, mutta tärkeintä olisi, että jokainen osaa olla onnellinen. Itse en varmaan enää edes osaisi olla sinkku - enkä haluaisikaan. Ilman Eemeliä olisin kuin taivas ilman kirkkaita tähtiä. Eemeli on henkilö, jolle voin kertoa kaiken - aivan kaiken. Voin luottaa häneen 110% ja tiedän, että luottamus välillämme säilyy kauan. Kukaan ei taida olla mulle yhtä läheinen kuin Eemeli ja tietysti perhe. Erimielisyyksiä tulee varmasti jokaiselle parille, mutta me Eemelin kanssa selviämme niistä onnellisesti yhdessä ♥
♥ lindusofia
Puhuttiin juuri tänään koulussa terveystiedon tunnilla parisuhteesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Myös uudessa Cosmopolitanissa oli artikkeli naisista, jotka eivät ole koskaan seurustelleet, joten ajattelin avata teille vähän ajatuksiani parisuhteesta ottaen joitakin asioita esille kyseeessä olevasta Cosmon artikkelista.
Olen itse ollut parisuhteessa alle kuukauden päästä 2,5 vuotta. Kyseinen aika tuntuu todella pitkältä ajalta, mutta se on oikeasti mennyt todella nopeasti. En voisi kuvitellakaan olevani parisuhteessa kenenkään muun kuin Eemelin kanssa ja Eemeli onkin kaikki se, jota minä tarvitsen.
Cosmossa oli artikkeli naisista, jotka eivät ole koskaan kunnolla rakastuneet, eivätkä seurustelleet. Naisista, jotka eivät koskaan ole sanoneet "minä rakastan sinua". Naisista, jotka eivät ole koskaan kokeneet seurustelua tärkeänä tai tarpeellisena. Naisista, jotka ovat saaneet paniikin omasta sinkkuudesta, kun ovat huomanneet kaikkien muiden ympärillä olevien ihmisten seurustelevan. Naisista, jotka odottavat sitä suurta tunnetta - nimittäin rakkautta. Naisista, jotka odottavat sitä tunnetta, kun ihastuu ja jalat lähtevät alta. Naisista, jotka aina välillä kaipaavat poikaystävää. Naisista, jotka haaveilevat rakkaudesta ensisilmäyksellä. Naisista, joiden mielestä olisi ihanaa katsella TV:tä vierekkäin oman kullan kanssa tavallisena tiistai-iltana. Naisista, jotka haaveilevat siitä, että vierellä olisi se joku merkityksellinen ihminen. Naisista, jotka haaveilevat poikaystävästä, jolle voisi kertoa sekä ilot että surut. Naisista, jotka toivovat rakkauden osuvan pian heihinkin. Naisista, jotka haluaisivat löytää Sen Oikean.
Artikkelia lukiessani voin sanoa olevani onnellinen - ja iso syy onnellisuuteeni on parisuhde. Artikkelin naiset olivat 30-vuotiaita ja minä olen vasta 18-vuotias. Olen kokenut oikeastaan kaikki nuo asiat, joista artikkelin naiset osaavat vain unelmoida. Lähipiirini koostuu sekä seurustelevista että sinkuista, mutta tärkeintä olisi, että jokainen osaa olla onnellinen. Itse en varmaan enää edes osaisi olla sinkku - enkä haluaisikaan. Ilman Eemeliä olisin kuin taivas ilman kirkkaita tähtiä. Eemeli on henkilö, jolle voin kertoa kaiken - aivan kaiken. Voin luottaa häneen 110% ja tiedän, että luottamus välillämme säilyy kauan. Kukaan ei taida olla mulle yhtä läheinen kuin Eemeli ja tietysti perhe. Erimielisyyksiä tulee varmasti jokaiselle parille, mutta me Eemelin kanssa selviämme niistä onnellisesti yhdessä ♥
♥ lindusofia
Look up
Heippa!
Viime päivät ovat kuluneet hieman sekavissa tunnelmissa - välillä oon ollut tosi onnellinen, kun taas välillä voisin vaan nukkua koko päivän ja olla omissa oloissani kaikessa rauhassa. Tällä hetkellä mulla on myös poskiontelontulehdus ja antibioottikuuri - ja kaiken tämän lisäksi ylppäreihinkin pitäisi jaksaa lukea.
Päiväni piristyi kummasti tänään iltapäivällä, kun tulin koulusta kotiin ja huomasin postilaatikossa uuden Cosmopolitanin! Uusi Cosmo oli kiva piristys synkkään syysiltaan ja erityisesti muutamat artikkelit herättivät kiinnostukseni. Ajattelin tehdä tästä postauksestani hieman syvällisen ja avata ajatuksiani kyseessä olevasta asiasta, josta myös uudessa Cosmossa puhuttiin. En kuitenkaan paljasta koko lehden artikkelia vaan puhun enemmänkin omista mietteistäni vedoten lehden artikkeliin.
Ajattelin puhua tällä kertaa siis Somesta eli sosiaalisesta mediasta. Tiedätte varmaankin, että sosiaaliseen mediaan kuuluvat WhatsApp, Kik, Tinder, Instagram, Facebook yms. Sosiaalinen media on helppo tapa pitää ihmisiin yhteyttä, jos heitä ei näe joka päivä.
Tiedän itsekin olevani koukussa sosiaaliseen mediaan. Kun istun bussissa - kaivan kännykän esille ja avaan WhatsAppin, kun kävelen kaupungilla - avaan Facebookin, kun istun kotisohvalla - avaan Instagramin, kun menen illalla nukkumaan - avaan Kikin. En useinkaan pidä siitä, että näpräilen kännykkääni, mutta monella herääkin kysymys "mitä muuta tekisin, jos en olisi sosiaalisessa mediassa?" Liiallinen kännykän näpräily on jopa epäkohteliasta, jos vieressä istuu ihana kaveriporukka ja kaikki vain tekstailevat koko ajan omilla kännyköillään.
Ennen kuulumisia kysyttiin kahvilla, nykyään WhatsAppissa, Kikissä tai Facebookissa. Somettaminen on paljon nopeampaa ja helpompaa(, kun sen osaa.) Kännykkä voi olla myös pakopaikka - esine, jonne voi uppoutua, jotta ei tuntisi oloaan ulkopuoliseksi tai yksinäiseksi. Somessa vierähtää helposti monia tunteja - huomaamattaan.
Sosiaalinen media ei kuitenkaan mielestäni ole huono juttu. Somessa jutteleminen käy nopeammin ja vaivattomammin, mutta ympärillä olevia ihmisiä ei siltikään saa unohtaa. Myös ujot saavat helpommin äänensä kuuluviin sosiaalisen median kautta.
Kannattaa myös miettiä, onko kaikki some-kerrat ehdottoman tarpeellisia vai vain ajanhukkausta, jonka aikana voisi tehdä jotain paljon tärkeämpääkin? Some-kerrat ovat kyllä hyviä hetkiä silloin, kun aivot voi hetkeksi "ripustaa narikkaan" ja saa hetken olla ihan omissa oloissaan.
Kyseessä olevaan aiheeseen on myös hyvä video Youtubessa, johon on tässä linkki: Look Up
Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa! (:
Mitä jos seuraavan kerran olisit aidosti läsnä kavereidesi kanssa ollessasi?
♥ Lindusofiiia
PS. Tästä taisi tulla vähän sekava teksti, mutta koitetaan pärjätä
Viime päivät ovat kuluneet hieman sekavissa tunnelmissa - välillä oon ollut tosi onnellinen, kun taas välillä voisin vaan nukkua koko päivän ja olla omissa oloissani kaikessa rauhassa. Tällä hetkellä mulla on myös poskiontelontulehdus ja antibioottikuuri - ja kaiken tämän lisäksi ylppäreihinkin pitäisi jaksaa lukea.
Päiväni piristyi kummasti tänään iltapäivällä, kun tulin koulusta kotiin ja huomasin postilaatikossa uuden Cosmopolitanin! Uusi Cosmo oli kiva piristys synkkään syysiltaan ja erityisesti muutamat artikkelit herättivät kiinnostukseni. Ajattelin tehdä tästä postauksestani hieman syvällisen ja avata ajatuksiani kyseessä olevasta asiasta, josta myös uudessa Cosmossa puhuttiin. En kuitenkaan paljasta koko lehden artikkelia vaan puhun enemmänkin omista mietteistäni vedoten lehden artikkeliin.
Ajattelin puhua tällä kertaa siis Somesta eli sosiaalisesta mediasta. Tiedätte varmaankin, että sosiaaliseen mediaan kuuluvat WhatsApp, Kik, Tinder, Instagram, Facebook yms. Sosiaalinen media on helppo tapa pitää ihmisiin yhteyttä, jos heitä ei näe joka päivä.
Tiedän itsekin olevani koukussa sosiaaliseen mediaan. Kun istun bussissa - kaivan kännykän esille ja avaan WhatsAppin, kun kävelen kaupungilla - avaan Facebookin, kun istun kotisohvalla - avaan Instagramin, kun menen illalla nukkumaan - avaan Kikin. En useinkaan pidä siitä, että näpräilen kännykkääni, mutta monella herääkin kysymys "mitä muuta tekisin, jos en olisi sosiaalisessa mediassa?" Liiallinen kännykän näpräily on jopa epäkohteliasta, jos vieressä istuu ihana kaveriporukka ja kaikki vain tekstailevat koko ajan omilla kännyköillään.
Ennen kuulumisia kysyttiin kahvilla, nykyään WhatsAppissa, Kikissä tai Facebookissa. Somettaminen on paljon nopeampaa ja helpompaa(, kun sen osaa.) Kännykkä voi olla myös pakopaikka - esine, jonne voi uppoutua, jotta ei tuntisi oloaan ulkopuoliseksi tai yksinäiseksi. Somessa vierähtää helposti monia tunteja - huomaamattaan.
Sosiaalinen media ei kuitenkaan mielestäni ole huono juttu. Somessa jutteleminen käy nopeammin ja vaivattomammin, mutta ympärillä olevia ihmisiä ei siltikään saa unohtaa. Myös ujot saavat helpommin äänensä kuuluviin sosiaalisen median kautta.
Kannattaa myös miettiä, onko kaikki some-kerrat ehdottoman tarpeellisia vai vain ajanhukkausta, jonka aikana voisi tehdä jotain paljon tärkeämpääkin? Some-kerrat ovat kyllä hyviä hetkiä silloin, kun aivot voi hetkeksi "ripustaa narikkaan" ja saa hetken olla ihan omissa oloissaan.
Kyseessä olevaan aiheeseen on myös hyvä video Youtubessa, johon on tässä linkki: Look Up
Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa! (:
Mitä jos seuraavan kerran olisit aidosti läsnä kavereidesi kanssa ollessasi?
♥ Lindusofiiia
PS. Tästä taisi tulla vähän sekava teksti, mutta koitetaan pärjätä
sunnuntai 17. elokuuta 2014
Lauantai
Heippa!
Kello on nyt yksi yöllä ja päätin alkaa kirjoittaa kännykällä uutta blogitekstiä, koska mua ei väsytä yhtään. Äsken tein jopa vielä muutamia koulujuttuja, kunnes ajattelin tulla päivittämään vähän blogia.
Lähdettiin lauantai-aamuna äitin ja Heidin kanssa shoppailemaan keskustaan. Ostin vihdoin itselleni uuden Guessin laukun ja loput rahat jäävätkin säästöön. Toi laukku on tosi ihana! Sain jo ensimmäisen käyttöpäivän aikana todella monelta ihmiseltä kehuja tosta laukusta. Oon niin onnellinen!
Samalla shoppailureissulla ostin itselleni myös uudet vansin kengät, koska mun entiset converset alkaa tuntua tosi pieniltä mun jaloissa.
Löydettiin Heidille yliopiston vuosijuhliin ihana mekko ja se sopii Heidille täydellisesti! Shoppailureissun jälkeen käytiin vielä kirjastossa ja syömässä kiinalaisessa. Kiinalaiseen tuli myös iskä! Ruoka on kyllä kiinalaisessa aina niin taivaallisen hyvää! (:
Kotiin päästyämme ihailin monta tuntia uutta laukkuani ja nukahdin iltapäivällä terveystiedon kirja naamallani sänkyyn, hups! Lähdettiin viiden aikoihin Heidin kanssa shoppailemaan vielä lisää myllyyn! Myllyn jälkeen menimme vielä ostamaan Gigantista jääkaapin ja pakastimen. Ajoin iskän automaattivaihteisella autolla tänään ensimmäistä kertaa Gigantista kotiin ja se oli tosi jännää! Automaattivaihteisella autolla on paljon helpompaa ajaa, kun ei koko ajan tarvitse pelleillä kytkimen ja vaihteiden kanssa!
Illalla menin Eemelin kanssa vielä Hesburgerille ja nähtiin Joonaksen kanssa. Päivän päätteksi heitin Joonaksen kotiin ja ilta oli kyllä tosi mukava! Kiitos teille ❤
Halataan kun tavataan! Lindasofiia ❤
Kello on nyt yksi yöllä ja päätin alkaa kirjoittaa kännykällä uutta blogitekstiä, koska mua ei väsytä yhtään. Äsken tein jopa vielä muutamia koulujuttuja, kunnes ajattelin tulla päivittämään vähän blogia.
Lähdettiin lauantai-aamuna äitin ja Heidin kanssa shoppailemaan keskustaan. Ostin vihdoin itselleni uuden Guessin laukun ja loput rahat jäävätkin säästöön. Toi laukku on tosi ihana! Sain jo ensimmäisen käyttöpäivän aikana todella monelta ihmiseltä kehuja tosta laukusta. Oon niin onnellinen!
Samalla shoppailureissulla ostin itselleni myös uudet vansin kengät, koska mun entiset converset alkaa tuntua tosi pieniltä mun jaloissa.
Löydettiin Heidille yliopiston vuosijuhliin ihana mekko ja se sopii Heidille täydellisesti! Shoppailureissun jälkeen käytiin vielä kirjastossa ja syömässä kiinalaisessa. Kiinalaiseen tuli myös iskä! Ruoka on kyllä kiinalaisessa aina niin taivaallisen hyvää! (:
Kotiin päästyämme ihailin monta tuntia uutta laukkuani ja nukahdin iltapäivällä terveystiedon kirja naamallani sänkyyn, hups! Lähdettiin viiden aikoihin Heidin kanssa shoppailemaan vielä lisää myllyyn! Myllyn jälkeen menimme vielä ostamaan Gigantista jääkaapin ja pakastimen. Ajoin iskän automaattivaihteisella autolla tänään ensimmäistä kertaa Gigantista kotiin ja se oli tosi jännää! Automaattivaihteisella autolla on paljon helpompaa ajaa, kun ei koko ajan tarvitse pelleillä kytkimen ja vaihteiden kanssa!
Illalla menin Eemelin kanssa vielä Hesburgerille ja nähtiin Joonaksen kanssa. Päivän päätteksi heitin Joonaksen kotiin ja ilta oli kyllä tosi mukava! Kiitos teille ❤
Halataan kun tavataan! Lindasofiia ❤
perjantai 15. elokuuta 2014
Ensimmäinen abiviikko
Heippa!
Päätin aikani kuluksi tulla taas hieman päivittämään blogia. Ensimmäinen kouluviikko abina on nyt takana ja tutorinakin on ollut oikein mukavaa. Ensimmäisenä koulupäivänä eli tiistaina menin kouluun jo klo 9, koska ykkösillä alkoi silloin koulu ja olen koulumme tutor. Abeilla koulu olisi alkanut vasta klo 11:15, mutta se ei oikeastaan haitannut minua. Kotiin pääsimme klo 12 ja illalla minulla oli vielä kesälukion ruotsin kurssia.
Keskiviikkona alkoi normaali koulunkäynti, joka tarkoittaa minun kohdallani kympin aamuja, kertauskursseja ja vanhojen asioiden kertausta YO-kokeita varten. Illalla minulla oli vielä tapansa mukaan kesälukion kurssi.
Samalla tavalla kului myös eilinen eli torstai-päivä.
Tänään on vihdoin perjantai ja kouluun mennessä tapasin sattumalta Eemelin kanssa. Ensimmäinen tunti minulla oli ruotsin kertauskurssia ja meillä on siellä kivan pieni porukka eli about 10-15 henkilöä! Normaalisti oppitunneilla on lukiossa noin 30 henkilöä. Viimeisellä tunnilla ykkösillä ja tutoreilla oli tänään ryhmäytymispäivä. Me eli tutorit vedimme kaikenlaisia leikkejä ykkösille. Monet olivat todella kivasti mukana ja iltapäivä huipentui tukkihumala-kisaan. Oma tutorointiluokkani tuli kakkoseksi tukkihumala-kilpailussa. Jihuuuuu, hyvä te! (:
Parin tunnin päästä minulla alkaa taas kesälukio ja sen jälkeen suunnitelmat ovatkin vielä avoinna.
Kuullaan ja nähdään!
♥:lla: Linda
Päätin aikani kuluksi tulla taas hieman päivittämään blogia. Ensimmäinen kouluviikko abina on nyt takana ja tutorinakin on ollut oikein mukavaa. Ensimmäisenä koulupäivänä eli tiistaina menin kouluun jo klo 9, koska ykkösillä alkoi silloin koulu ja olen koulumme tutor. Abeilla koulu olisi alkanut vasta klo 11:15, mutta se ei oikeastaan haitannut minua. Kotiin pääsimme klo 12 ja illalla minulla oli vielä kesälukion ruotsin kurssia.
Keskiviikkona alkoi normaali koulunkäynti, joka tarkoittaa minun kohdallani kympin aamuja, kertauskursseja ja vanhojen asioiden kertausta YO-kokeita varten. Illalla minulla oli vielä tapansa mukaan kesälukion kurssi.
Samalla tavalla kului myös eilinen eli torstai-päivä.
Tänään on vihdoin perjantai ja kouluun mennessä tapasin sattumalta Eemelin kanssa. Ensimmäinen tunti minulla oli ruotsin kertauskurssia ja meillä on siellä kivan pieni porukka eli about 10-15 henkilöä! Normaalisti oppitunneilla on lukiossa noin 30 henkilöä. Viimeisellä tunnilla ykkösillä ja tutoreilla oli tänään ryhmäytymispäivä. Me eli tutorit vedimme kaikenlaisia leikkejä ykkösille. Monet olivat todella kivasti mukana ja iltapäivä huipentui tukkihumala-kisaan. Oma tutorointiluokkani tuli kakkoseksi tukkihumala-kilpailussa. Jihuuuuu, hyvä te! (:
Parin tunnin päästä minulla alkaa taas kesälukio ja sen jälkeen suunnitelmat ovatkin vielä avoinna.
Kuullaan ja nähdään!
♥:lla: Linda
maanantai 11. elokuuta 2014
Jukukauden päättäribileet
Heippa!
Ihan tähän alkuun ajattelin mainita sen, että tämä on mun ensimmäinen blogiteksti, jonka kirjoitan kännykällä. En yhtään tiedä, tuleeko tästä tekstistä läheskään yhtä hyvää kuin läppärillä, mutta yritetään.
Eilen koitti vihdoin se kauan odotettu päivä, nimittäin jukukauden päätösbileet. En olisi aluksi jostain syystä millään jaksanut lähteä bilettämään, mutta nyt voin kotiin palanneen hyvillä mielin sanoa, että onneksi lähdin!
Jukukauden päätösbileet oli paras päätös parhaalle kesätyölle ja etenkin parhaalle kesälomalle! Jään kaipaamaan töistä ihan kaikkea! Etenkin kaikki ihmiset oli niin ihania ja mukavia mulle aina! Jään kaipaamaan hävikkisalaatteja ja -panineja, nam! Jään kaipaamaan auringonottotaukoja työpäivien keskellä ja iloisia asiakkaita! Vaikka jään kaipaamaan ihan kaikkea, tiedän etten ikinä menetä tätä kokemusta elämästäni! Nyt on tullut aika kääntää sivua elämässäni ja seuraava etappi onkin lukion loppuun suorittaminen!
Kokemuksena jukukesä oli antoisa! Tuun olemaan niin kiitollinen koko loppu elämäni ajan, että lähetin viimeisenä mahdollisena ilmoittautumispäivänä työnhakulomakkeen jukuparkille. Äitikin sanoi, että "turha sinne on hakea, kun sinne hakee niin moni. Ei sinne ketä tahansa valita." Lopulta pääsin ryhmähaastatteluihin ja siitä eteenpäin jopa kesätöihin! Tästä eteenpäin pääsen joka kesä jukuun, mikä on ihan huippua! Hakijoita tänäkin vuonna sinne oli noin 2000!
En ollut tänä vuonna viikon- enkä kaudentyöntekijä, mutta se ei lannista minua tekemästä kovemmin töitä! Ensi vuonna on uusi mahdollisuus ja ensimmäisenä jukukesänä on paljon vaativampaa olla viikon- tai kaudentyöntekijä, kun vastassa ovat neljän vuoden työkokemuksen omaavat henkilöt.
Sain työtodistuksen, jossa luki arvioinnissa: Linda on suoritunut työtehtävissään lipunmyynnissä, infossa ja ensiavussa erinomaisesti. Hän on osoittanut kiinnostusta työhönsö kohtaan ja hänen käytöksensä on ollut kiitettävää. Voimme suositella häntä vastaaviin työtehtäviin.
Bileissä tutustuin yhä paremmin kaikkiin jukun työntekijöihin ja siellä tuli oikeesti niin hyvä yhteenkuuluvuuden tunne! Me tehtiin yhdessä jukukesästä ihana ja ikimuistoinen! Lopulta oli kauheen haikeeta hyvästellä kaikki ja tajuta, että osa vanhoista jättää meidät ja antaa meidän ekavuotisten vallata heidän paikkansa jukumaan johtajina.
Bileistä lähdettyäni saatoin Aleksanterin vielä autolla himaan ja tienasin 10euroa, nam! Kiitos pale! :)
Taas on yksi timanttinen muisto takana ja on aika kääntää kirjan sivua. En koskaan olisi uskonut, kuinka ihana jukukesä voikaan olla!
Iso kiitos jukukesä!
❤:lla Lindasofiiia
Ihan tähän alkuun ajattelin mainita sen, että tämä on mun ensimmäinen blogiteksti, jonka kirjoitan kännykällä. En yhtään tiedä, tuleeko tästä tekstistä läheskään yhtä hyvää kuin läppärillä, mutta yritetään.
Eilen koitti vihdoin se kauan odotettu päivä, nimittäin jukukauden päätösbileet. En olisi aluksi jostain syystä millään jaksanut lähteä bilettämään, mutta nyt voin kotiin palanneen hyvillä mielin sanoa, että onneksi lähdin!
Jukukauden päätösbileet oli paras päätös parhaalle kesätyölle ja etenkin parhaalle kesälomalle! Jään kaipaamaan töistä ihan kaikkea! Etenkin kaikki ihmiset oli niin ihania ja mukavia mulle aina! Jään kaipaamaan hävikkisalaatteja ja -panineja, nam! Jään kaipaamaan auringonottotaukoja työpäivien keskellä ja iloisia asiakkaita! Vaikka jään kaipaamaan ihan kaikkea, tiedän etten ikinä menetä tätä kokemusta elämästäni! Nyt on tullut aika kääntää sivua elämässäni ja seuraava etappi onkin lukion loppuun suorittaminen!
Kokemuksena jukukesä oli antoisa! Tuun olemaan niin kiitollinen koko loppu elämäni ajan, että lähetin viimeisenä mahdollisena ilmoittautumispäivänä työnhakulomakkeen jukuparkille. Äitikin sanoi, että "turha sinne on hakea, kun sinne hakee niin moni. Ei sinne ketä tahansa valita." Lopulta pääsin ryhmähaastatteluihin ja siitä eteenpäin jopa kesätöihin! Tästä eteenpäin pääsen joka kesä jukuun, mikä on ihan huippua! Hakijoita tänäkin vuonna sinne oli noin 2000!
En ollut tänä vuonna viikon- enkä kaudentyöntekijä, mutta se ei lannista minua tekemästä kovemmin töitä! Ensi vuonna on uusi mahdollisuus ja ensimmäisenä jukukesänä on paljon vaativampaa olla viikon- tai kaudentyöntekijä, kun vastassa ovat neljän vuoden työkokemuksen omaavat henkilöt.
Sain työtodistuksen, jossa luki arvioinnissa: Linda on suoritunut työtehtävissään lipunmyynnissä, infossa ja ensiavussa erinomaisesti. Hän on osoittanut kiinnostusta työhönsö kohtaan ja hänen käytöksensä on ollut kiitettävää. Voimme suositella häntä vastaaviin työtehtäviin.
Bileissä tutustuin yhä paremmin kaikkiin jukun työntekijöihin ja siellä tuli oikeesti niin hyvä yhteenkuuluvuuden tunne! Me tehtiin yhdessä jukukesästä ihana ja ikimuistoinen! Lopulta oli kauheen haikeeta hyvästellä kaikki ja tajuta, että osa vanhoista jättää meidät ja antaa meidän ekavuotisten vallata heidän paikkansa jukumaan johtajina.
Bileistä lähdettyäni saatoin Aleksanterin vielä autolla himaan ja tienasin 10euroa, nam! Kiitos pale! :)
Taas on yksi timanttinen muisto takana ja on aika kääntää kirjan sivua. En koskaan olisi uskonut, kuinka ihana jukukesä voikaan olla!
Iso kiitos jukukesä!
❤:lla Lindasofiiia
lauantai 9. elokuuta 2014
I`m not the same person when i was last year
Heippa!
Ajattelin kirjoittaa teille aikani kuluksi tekstin, joka kertoo hieman enemmän itsestäni. Ajat muuttuu ja ihmiset muuttuvat ajan mukana. En usko, että kukaan voi pysyä täysin samanlaisena ihmisenä koko elämänsä ajan. Kokemukset, tunteet, tapahtumat, ikä, ympäristö ja ihmissuhteet - kaikki muokkaavat ihmistä niin hyvässä kuin pahassa. Tärkeintä on se, että osaa nauttia elämästä!
Minulle tuli www.ask.fm:ään kysymys koskien kyseessä olevaa aihetta: "Oletko muuttunut vuoden aikana luonteeltasi? Miten?" Ole tarkkana niin saat vastauksen tässä blogitekstissäni!
Kuvitellaan elämäntilanne, jossa olin vuosi sitten: olin juuri aloittamassa lukion kakkosluokan uudessa lukiossa. Olin tottunut "pieneen" ja kodikkaaseen noin 300 oppilaan lukioon ja uudessa lukiossa huhuttiin olevan noin 800 oppilasta eli melkein kaksi kertaa enemmän kuin mihin olin tottunut. Kesäloma oli silloin loppumaisillaan samoin kuin nyt. Olin ollut parisuhteessa sillä hetkellä päälle vuoden.
Nyt ajattelin kertoa teille kaikesta siitä, mitä olen kokenut tämän kuluneen vuoden aikana. Olen käynyt vuoden paljon isompaa noin 800 oppilaan lukiota ja saanut oppiaineista numeroksi kymppejä, joita ennen pystyin vain kuvittelemaan. Täytin 18 vuotta ja pääsin käymään baareissa. Minut valittiin JukuParkin ryhmähaastatteluihin ja sain heiltä jopa työpaikan. Työtehtäviini kuuluvat lipunmyynti ja info. Pääsin todella monipuoliseen työpisteeseen, jossa olen myös tykännyt olla! Pääsin Turun Flikka-kilpailun kuvauksiin ja finaalin! Olen ollut parisuhteessa nyt päälle kaksi vuotta ja suhteemme on mielestäni täydellisin ikinä! Ja paljon kaikkea muuta ihanaa!
Vuoden aikana olen tullut paljon itsevarmemmaksi ja huomioonottaivaisemmaksi. Pidän kiinni asioista, joista itse pidän. Välitän läheisistäni enemmän kuin mistään muusta. Osaan olla onnellisempi kuin koskaan ennen. Vertaan suorituksia omiin suorituksiini, en toisten. Ja mikä parasta osaan vihdoin olla oma itseni!
Hyväksyn itseni sellaisena kuin olen juuri nyt, enkä sellaisena kuin toivoisin olevani joskus tulevaisuudessa. Voin tunnustaa itselleni, etten ole joka asiassa paras enkä osaa kaikkea, mutta se ei estä minua arvostamasta itseäni. Voin sanoa itselleni, että on hienoa olla juuri minä, juuri näiden ominaisuuksien ja piirteiden kokoama minä, joka juuri tässä hetkessä olen. Ja mikä parasta eniten onnellisuuteeni ja itseni hyväksymiseen on vaikuttanut ihana Eemeli, luv juu ♥
Näihin sanoihin - ♥:lla Lindusofiiia
Dude, it`s friday.. Cheer up!
Heippa!
Eilen oli vihdoin perjantai ja menin Heidin kanssa päivällä shoppailemaan keskustaan. Söin hesellä kana-aterian ja Heidi osti itselleen kerrosaterian, nam! Sain palkan torstaina ja olen ajatellut ostaa itselleni palkkarahoilla Guessin, Mikael Korsin tai jonkun muun merkkilaukun. Laukkuja on vaan niin paljon, etten vielä kunnolla tiedä, millaisen laukun haluaisin. Uskon kuitenkin, että täydellinen laukku tulee vielä mun eteen joku kaunis päivä!
Shoppailureissun jälkeen menin kodin kautta kesälukion ruotsin tunnille. Ruotsin tunti meni yllättävän nopeasti ja oppilaita oli melko vähän paikalla. Mun teki koko ruotsin tunnin ajan hirveesti mieli värittää värikynillä värityskirjaa, mutta ei mulla tietenkään mitään värityskirjaa mukana ollut. Oppitunnin päätyttyä äiti tuli hakemaan mua autolla pois koulusta ja suuntasin nokkani kohti Eemelin kotia.
Eemelille päästyäni lähdimme Eemelin kanssa pyörillä lähellä sijaitsevaan Kauppakeskus Prismaan. Eemeli osti mulle värityskirjan, muroja, coca colaa ja banaanilimsaa. En oo koskaan ennen kuullut tosta banaanilimsasta ja se maistui ihan niille pehmeille irtokarkki-banaanikarkeille. Ihan hyvää se kyllä oli!
Eemelille takaisin päästyämme aloin värittämään värityskirjaa ja pakko myöntää, että siinä värityskirjassa on kyllä niin paljon ja niin ihania väritettäviä kuvia! Eemeli otti musta salaa kuvan, kun väritin ja näytän siinä kuvassa joltain 4-vuotiaalta lapselta, jonka suurin murhe elämässä on se, millä värillä seuraavaksi värittäisi.
Melko pitkän värityssession jälkeen lähdimme keskustaan pyöräilemään ilta kympin jälkeen ja se oli oikeesti loistava idea! Pyöräilyretken jälkeen jäin vielä Eemelille yöksikin! (:
Aamulla söimme aamupalan, kunnes lähdin kotiin aamu kympin jälkeen. Eemelillä alkoi aamulla klo 11 Jujutsu-juttu ja hän on siellä tälläkin hetkellä! Iskä lähti aikaisin aamulla Truck show:hon. Kotiin päästyäni luin ruotsia, väritin värityskirjaa, kirjoitin blogia, katoin ruotsinkielisen muumi-jakson ja illalla pitäis keksiä vielä jotain kivaa! (:
♥:lla Lindusofiiia
Eilen oli vihdoin perjantai ja menin Heidin kanssa päivällä shoppailemaan keskustaan. Söin hesellä kana-aterian ja Heidi osti itselleen kerrosaterian, nam! Sain palkan torstaina ja olen ajatellut ostaa itselleni palkkarahoilla Guessin, Mikael Korsin tai jonkun muun merkkilaukun. Laukkuja on vaan niin paljon, etten vielä kunnolla tiedä, millaisen laukun haluaisin. Uskon kuitenkin, että täydellinen laukku tulee vielä mun eteen joku kaunis päivä!
Shoppailureissun jälkeen menin kodin kautta kesälukion ruotsin tunnille. Ruotsin tunti meni yllättävän nopeasti ja oppilaita oli melko vähän paikalla. Mun teki koko ruotsin tunnin ajan hirveesti mieli värittää värikynillä värityskirjaa, mutta ei mulla tietenkään mitään värityskirjaa mukana ollut. Oppitunnin päätyttyä äiti tuli hakemaan mua autolla pois koulusta ja suuntasin nokkani kohti Eemelin kotia.
Eemelille päästyäni lähdimme Eemelin kanssa pyörillä lähellä sijaitsevaan Kauppakeskus Prismaan. Eemeli osti mulle värityskirjan, muroja, coca colaa ja banaanilimsaa. En oo koskaan ennen kuullut tosta banaanilimsasta ja se maistui ihan niille pehmeille irtokarkki-banaanikarkeille. Ihan hyvää se kyllä oli!
Eemelille takaisin päästyämme aloin värittämään värityskirjaa ja pakko myöntää, että siinä värityskirjassa on kyllä niin paljon ja niin ihania väritettäviä kuvia! Eemeli otti musta salaa kuvan, kun väritin ja näytän siinä kuvassa joltain 4-vuotiaalta lapselta, jonka suurin murhe elämässä on se, millä värillä seuraavaksi värittäisi.
Melko pitkän värityssession jälkeen lähdimme keskustaan pyöräilemään ilta kympin jälkeen ja se oli oikeesti loistava idea! Pyöräilyretken jälkeen jäin vielä Eemelille yöksikin! (:
Aamulla söimme aamupalan, kunnes lähdin kotiin aamu kympin jälkeen. Eemelillä alkoi aamulla klo 11 Jujutsu-juttu ja hän on siellä tälläkin hetkellä! Iskä lähti aikaisin aamulla Truck show:hon. Kotiin päästyäni luin ruotsia, väritin värityskirjaa, kirjoitin blogia, katoin ruotsinkielisen muumi-jakson ja illalla pitäis keksiä vielä jotain kivaa! (:
♥:lla Lindusofiiia
perjantai 8. elokuuta 2014
Töitä, flunssaa ja kesälukiota
Heippa!
Eilen mulla oli työpäivä ja aika tuntui menevän tosi hitaasti, koska flunssasena ei oo niin kivaa olla töissä. Onneksi mun työpäivä oli lyhyempi, mitä ne normaalisti ovat, joten ehdin töiden jälkeen vielä kesälukioon. Käyn parhaan kaverini Marian kanssa kesälukiossa ruotsin kurssia ja se on osoittautunutkin hyödylliseksi ajatellen syksyn ruotsin yo-kirjoituksia.
Kesälukion jälkeen ajoin poikaystäväni Eemelin luokse ja siivoiltiin hänen huonettaan. Illalla kotiin lähdettyäni poikkesin vielä K-marketin kautta ostamassa suklaalevyn, nam!
Mulla on jo muutaman päivän ajan ollut kauhee flunssa. Kurkku kipu oli ja meni jo, mutta nuha ja yskä vaivaavat vieläkin. En oo koskaan aiemmin ollut kesälomalla flunssassa ja outoa tämä nytkin on, koska lähipäivät ovat olleet todella lämpimiä! Eemeli on tosi ihana, kun antaa mulle omia nenäliinojaan helpottamaan mun flunssaista oloa. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin niitä seuraavaksi tarvitseekaan! Toivon vain, että tämä flunssa lähtee ennen kuin mun koulu alkaa.
Odotan koulun alkua sen takia, että olen tänä vuonna tutor-oppilas ja oon tosi innoissani siitä! Samalla kuitenkin tiedostan sen, että koulun alettua on enää alle kuukausi yo-kirjoituksiin, apua!
Onneksi vielä on kesää jäljellä!
♥: lla Lindusofiiia
torstai 7. elokuuta 2014
Uusi blogi - uudet kujeet
Heippa!
Mulla oli aikaisemmin blogi osoitteessa: www.lindasofia.omasivu.fi. Omasivu-blogi muuttuu kuitenkin syyskuussa maksulliseksi, joten ajattelin vaihtaa blogini blogspotin puolelle!
Teistä jotkut eivät välttämättä tunne minua, joten ajattelin kertoa ensimmäiseksi hieman itsestäni. Olen turkulainen täysi-ikäinen nuori nainen nimeltä Linda. Käyn pääasiassa kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Aloitan syksyllä - eli jo ensi viikolla - lukion kolmannen vuoden opiskelut ja ylioppilaskirjoitukset lähenevätkin jo kovaa vauhtia! Perheeseeni kuuluvat äiti, isä, isosisko ja koira. Olen töissä tällä hetkellä JukuParkissa ja olen myös ehdokkaana Turun Flikaksi 2014-2015.
Kirjoittelen elämäni päätapahtumista blogiini ja opitte varmasti tuntemaan minut paremmin blogia lukemalla!
Tervetuloa niin uudet kuin vanhatkin lukijat! (:
♥:lla: Lindusofiiia
Mulla oli aikaisemmin blogi osoitteessa: www.lindasofia.omasivu.fi. Omasivu-blogi muuttuu kuitenkin syyskuussa maksulliseksi, joten ajattelin vaihtaa blogini blogspotin puolelle!
Teistä jotkut eivät välttämättä tunne minua, joten ajattelin kertoa ensimmäiseksi hieman itsestäni. Olen turkulainen täysi-ikäinen nuori nainen nimeltä Linda. Käyn pääasiassa kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Aloitan syksyllä - eli jo ensi viikolla - lukion kolmannen vuoden opiskelut ja ylioppilaskirjoitukset lähenevätkin jo kovaa vauhtia! Perheeseeni kuuluvat äiti, isä, isosisko ja koira. Olen töissä tällä hetkellä JukuParkissa ja olen myös ehdokkaana Turun Flikaksi 2014-2015.
Kirjoittelen elämäni päätapahtumista blogiini ja opitte varmasti tuntemaan minut paremmin blogia lukemalla!
Tervetuloa niin uudet kuin vanhatkin lukijat! (:
♥:lla: Lindusofiiia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)