torstai 2. lokakuuta 2014

Treeni on osa elämääni

Syksyisenä päivänä vuonna 2012 tapahtui jotain, joka tuli muuttamaan elämäni. Silloin äitini ja isäni kuntoilivat lähellä sijaitsevassa Elixiassa ja äiti päätti hommata minullekin salikortin Elixialle. Oli syksyinen lauantai-aamu ja menin ensimmäisille ryhmäliikuntatunneilleni: Zumbaan ja Shapeen.

Minä, joka en ollut aikaisemmin edes astunut kuntosalin ovesta sisään ja tunsin itseni vielä silloin melko heikoksi ja laihaksi. Zumba- ja Shape- tunnit menivät hyvin ja kotiin palasi iloinen tyttö. Menin heti seuraavana päivänä uudestaan salille ja siitä se sitten lähti.

Olen liikkunut koko ikäni käymällä ratsastus-, yleisurheilu- ja tanssitreeneissä. Ennen lukioon menoa en oikein koskaan tykännyt koululiikuntatunneista. Koulussa olin aina se viimeinen, joka valittiin joukkueeseen mukaan ja minua pidettiin ns. heikkona lenkkinä. Nykyään monen mielestä minulla on tosi hyvä kunto ja tästä saankin kiittää vanhempiani, jotka mahdollistivat minulle kuntosalilla käymisen.

Liikunta on yksi elämäni peruspilareista. Tapahtui ympärilläni mitä tahansa, liikunta on ja pysyy. Identiteettini tuntuu rakentuneen treenaamisen ympärille ja haluaisinkin isompana johonkin ammattiin, joka liittyy urheilemiseen. Urheilu on osa minua samalla tavalla kuin nukkuminen, syöminen tai vaikkapa opiskelu. Liikunta antaa mielenrauhaa ja tuo iloa elämään. Tärkeimpänä urheilussa pidän sitä, että tulee hyvä olo.

Nykyään urheilen 5-6 kertaa viikossa kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Lisäksi käyn vuosittain syyskuusta maaliskuuhun luistelemassa kerran viikossa. Olen asettanut itselleni erilaisia tavoitteita liittyen urheiluun, jotka haluan saavuttaa elämäni aikana. Olen osallistunut jo ainakin kolmena peräkkäisenä vuotena Naisten kunto vitoseen ja osallistun siihen myös tänä vuonna. Joka vuosi haluan päästä vain pidemmälle ja pidemmälle. Olen ajatellut osallistumista myös väriestejuoksuun ja minun piti osallistua siihen alunperin jo tämän vuoden elokuussa, mutta minulla oli sillon valitettavasti menoja. Olen myös asettanut itselleni pitkän aikavälin tavoitteen, mutta se pysyköön vielä ainakin vähän aikaa salaisuutena, haha.

Ihanaa on myös se, että olen saanut salilta uusia ystäviä ja tapaan siellä myös sellaisia ihmisiä, joiden kanssa en muuten useinkaan näkisi. Salilla on kiva treenata yhdessä ja vaihtaa samalla kuulumisia.

Treenin jälkeen olo on aivan ihana - vaikka joskus olenkin tosi väsynyt. Jokainen kerta olen itseeni tyytyväinen ja haluan saada itselleni hyvän olon. Jos olen salille mennessä ollut stressaantunut tai pahalla mielellä, sellaiset tunteet häviävät hetkessä, onneksi!

Urheilu auttaa jaksamaan ja liikunnan sanotaankin pitävän aivot kunnossa. Itsetuntoni on noussut, kun tiedän, mihin pystyn. Kehossani on aiempaa enemmän puhtia ja lihaksiakin olen saanut enemmän.

Mulle tuli juuri puhelu, jossa mua pyydettiin Lahjan tyttöjen valmennushaastatteluun. Kerron asiasta lisää myöhemmin (:

Näihin tunnelmiin,
lindusofiia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti